Itävallan vuorilla uutta oppimassa

Lapin matkailuopiston opiskelijat Kittilästä ja Kolarista tekivät Erasmus+ Forest-Metsä-Wald -hankkeeseen liittyen opintomatkan Itävallan Türnitziin 20-29.5. Opiskelijat kirjoittivat matkastaan ja kokemuksistaan.

itävallassa.jpg

Matkan tarkoitus oli tutustua metsän monimuotoisuuteen matkailun näkökulmasta Itävaltaan perinteisiä turistinähtävyyksiä syvemmälle. Itävallassa opiskelijoita odotti täydellinen kesä hellelämpöineen ja kukkivine luontoineen. Opiskelijat Itävallasta vierailivat vastaavasti Kittilässä helmikuussa ja saapuvat jälleen syyskuun lopulla.

Kaksikymmentä opiskelijaa ja kaksi opettajaa teki kymmenen päivän pituisen matkan Ala-Itävallan Türnitziin. Matkan tarkoitus oli tutustua paikallisiin ihmisiin, luontoon ja kulttuuriin. Itävallassa opiskelijat majoittuivat idyllisessä Türnitzin kylässä, jossa yhteistyökoulu HLW Türnitz sijaitsee. Kymmeneen päivään mahtui monenlaista. Tutustuimme muun muassa paikalliseen 800–vuotissyntymäpäiviään viettävään seurakuntaan, lähiruokatuottajien tiloilla tarjoiltavaan luomuruokaan, metsän hoitamiseen, luonnontieteelliseen museoon sekä kansallispuistoihin.

Hankkeen ydinajatuksen mukaisesti paino oli kuitenkin luonnossa, mihin vierailut vuorillekin kuuluivat. Vuorien lisäksi vaellettiin solissa ja kanjoneissa, melottiin Tonavaa kumilautalla sekä etsittiin, maisteltiin ja opeteltiin valmistamaan tuotteita luonnon villiyrteistä. Opiskelijoille tuli suurena yllätyksenä luonnon antimien samanlaisuus verrattuna Suomeen. Meillä Suomessakin kasvaa samoja kasveja ja niiden sukulaisia, emmekä hyödynnä niitä esimerkiksi ruoka-aineena tai yrttinä siinä määrin missä olisi mahdollista.

Teimme myös pienen piston Mariazellin kylään, joka on tunnettu pyhiinvaeltajien keskuudessa.  Wienistä Mariazelliin vie myös Türnitzin läpi kulkeva Via Sacran pyhiinvaellusreitti.

Eniten hämmästelyä suomalaisissa opiskelijoissa aiheutti kahden EU-maan eroavaisuudet lainsäädännössä ja rajoituksissa. Monet Suomessa olevat lait ja säädökset herättivät ihmetystä paikallisissa ihmisissä ja opiskelijoissa, mutta niin myös suomalainen opintotukijärjestelmä, jollaista ei Itävallassa ole ollenkaan. Myös suomalaisten opiskelijoiden ikähaitarista oltiin kiinnostuneita, sillä Itävallassa opiskellaan viisi vuotta, jonka jälkeen voi työskennellä niin salissa, keittiössä kuin matkailuvirkailijanakin. Suomessa näihin jokaisiin on oma koulutuksensa.

Viimeisenä iltana jäähyväisillallisella nautittiin paikallisesti kasvatettua taimenta sertifioidulla kalankasvattamolla. Itävallassa kala ei kuulu läheskään jokaisen perheen ruokapöytään, vaan kalan myyntihinta pitää herkun muun muassa kauriinlihaa arvokkaampana. Kalastus on myöskin rajoitettu hyvin vähäisiin paikkoihin jokien kalakannan elvyttämiseksi. Kalankasvattamolla saatiin keinoja kalojen kasvattamiseen, hoitamiseen ja myös käsittelyyn mm. neilikkaöljyllä.

sitruspuu.jpg

Kirjoittanut Henna Jokinen
Julkaistu    8.6.2017 10:02

Takaisin etusivulle